Aiemmin tekemäni kaulaketjumittainen piina alkasi tuntua liian blingblingiltä, kuten on nyt tupannut alkaa kirkkaan hopean kohdalla käymään. Jatkoin siis ketjua hieman, niin että se menee kolme kertaa ranteen ympärille.

 

Tuumasin siinä ketjua kiillottaessani, että on tämä hullua. Ensin punotaan ketju, jota tuntitolkulla rummussa kiillotetaan säihkyväksi. Sen jälkeen se upotetaan rikkimaksalitkuun (oli muuten ensimmäinen kohtaaminen tämän aineen kanssa, kiitti Muikku!) jotta siitä saadaan musta. Tämän jälkeen mustaa hinkataan tuskassa pois, jotta saadaan taas kiiltävää näkyviin. Hohhoi sentään, tämänkin pesupulverilla hinkkaamiseen meni jokunen hetki. Vielä loppusilaus rummussa, pyöri ehkä liikaa (vaikkei ollut kuin ehkä vartin) kun olin ajatellut vähän tummempaa lopputulosta. Mutta toimii kyllä, tuli mieleinen!

 

1245483496_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 

Täytyy myös toivotella hyvää juhannusta kaikille, vaikka aatto onkin jo mennyt. Itse vietän juhannuksen töitä tehden; teen kolmen viikon sijaisuutta dementiakodilla. Uskomatonta kyllä, enkä olisi tätä uskonut koskaan sanovani, mutta pidän tästä työstä!