...kun on hyvää tekemistä! Tai jotain ;) Tämä kasvanut perhe pitää äiteen kiireisenä. Uskomattomalta tuntuu, että pienokaisemme täyttää huomenna jo 3 kuukautta! Poika on varsin potra, oikea muskelimies. Siinä missä esikoisella on aina pitänyt etsiä housuja kiristysnauhalla että ne jollain ilveellä saisi pysymään jalassa, tällä ei oikein puolipotkareita voi käyttää kun ne kiristää tuosta masun kohdalta =) Poitsu on jo löytänyt kätensä, ja kovasti yrittää tarttua esineisiin. Aina on suu hymyssä ja asiaakin olisi vaikka kuinka.

Talon remontti etenee pikkuhiljaa, nyt on alakerta muutamia listoja ja pientä maalausta vaille valmis. Kyllä kelpaa uudessa keittiössä kokkailla! Yläkertakin vähitellen valmistuu, tahtoo vaan iltapäivästä olla jo liian pimeää. Kylläpä kai se siitä, onhan se vähän semmoista matkalaukkuelämää vielä tämä remontin keskellä asuminen kun ei oikein oo vielä kaappeja ja sellaista, kun ne tulee vasta vinttiin. Silloin tällöin täytyy mukuloiden kanssa lähteä evakkoon, kuten silloin kun uudet ikkunat asennettiin.

Ompa sitä ehtinyt helmiinkin jo tarttua, jotain pientä tullut näperreltyä. Esittelen niitä myöhemmin. Sukkapuikot on myös kaivettu esiin kun isännän sukat alkaa olemaan jo finaalissa, samoin on tekeillä hahtuvasta kynsikkäät ja jengasta kaulahuivia. Vessan tuossa tapetoin ja maalasin, kodinhoitohuoneessa odottaisi sama homma. Joulua tarttis alkaa suunnittelemaan, sillä olen kutsunut nyt meille vanhempani ja siskoni kun yleensä ollaan oltu siellä. Että tekemistä tosin piisaa, kaikennäköisiä projekteja. Olen blogipimennossakin kotona, meille ei laajakaistaa saa ja kännykkä kun modeemina toimii ei kuvia viitsi latailla.

Mutta ajattelin vain kertoa että hengissä ollaan ja toivottaa mukavaa talven odotusta kaikille jotka tänne eksyy. Voi kun tulisikin jo kunnon talvi!