Se odotettu Helmiq:n lähetys kolahti laatikkoon perjantaina. Viikonloppuna ei ollut aikaa pahemmin perehtyä aiheeseen, sillä olimme pojan kanssa aktiivisesti ulkona. Lauantaina käytiin tutustumassa palo- ja poliisiautoihin, ja niihin pääsi sisälle istumaan. Poliisisetä ja palomies antoivat pojalle magneetin ja pinssin. Voi sitä ihmetystä, autoihin piti päästä uudelleen ja uudelleen! Sunnuntaina olimme talvitapahtumassa, jossa poika pääsi istumaan hevosen selässä, pilkille ja pulkkamäkeen serkkupoikien kanssa. Makkara maistui ja pilkistä palkinnoksi saatu suklaapatukka. Poika oli lopuksi vallan uuvuksissa, mutta pulkkamäkeen olisi ainavaan tahtonut uudestaan ja uudestaan. On se ihana seurata tuommoista pientä jolle kaikki on uutta ja outoa, sitä riemua ja onnea!

Sitten niihin helmiin. Ilmoitin haluavani tehdä helminauhan, mutta kuinka ollakaan... En osannut ajatella sitä tilausta tehdessäni kunnolla eikä näinollen mv-helmiä ole ollenkaan riittävästi. (Sitäpaitsi, viimeaikaisten suuntausten takia, tohtiiko sitä helminauhaa tehdäkään?) No, niitä pitää tilata lisää. Olen aiemminkin miettinyt, kuinka kuvat ei kerro totuutta. Kuvissa kaikki helmet näyttää paljon suuremmilta kuin ne oikeasti ovatkaan, eikä sitä osaa hahmottaa paljonko mitäkin tarttis. No, ehkä vielä joskus pääsen sen helminauhan kimppuun.

Tässä kuintenkin uusin tuotos. Ihan yksinkertainen linkitetty rannekoru botswana-akaateista. On hieno kivilaji tuo, ja kivet tuntuvat mukaan viileiltä ranteessa.

391911.jpg

Tilaamani fancy jasperit olivat pienoinen pettymys. Iskin silmäni kiviin, koska kuvassa niissä on oranssia ja punaista melko paljon. Saamani kivet ovat pääosin vihreitä, eikä vihreä ole ollenkaan mielivärejäni. Täytyy katsoa nyt josko niistä kuitenkin saisi jotain aikaan.